Perinnölliset viat ja sairaudet

SKLn jalostustieteellisen toimikunnan ohjelma sekä SAJ:n jalostuksen ohjesääntö sisältävät ohjeen perinnöllisten vikojen sairauksien vastustamisesta. Rodun hyvä terveys on eräs tärkeimmistä SAJ:n jalostustavoitteista.

Kasvattajan on hyvä omata perustiedot seuraavista vioista ja sairauksista, joilla on perinnöllistä luonnetta:

• Purentaviat
• Piilokiveksisyys
• Napatyrä
• Kitalakihalkio
• Luomiviat, sisäänpäin ja ulospäin kääntynyt luomi
• Nivelviat, lonkkanivelen kasvuhäiriö, kyynärnivelen kasvuhäiriö, polvinivelen anatomiset viat
• Hännän nikamavika eli häntämutka
• Ataksia
• Perinnölliset ihosairaudet
• Lymfooma l. imusolmukesyöpä
• Sydänviat
• Ajohankauma
• Steriliteetti

Purentaviat

Suomenajokoira kuuluu PITKÄKALLOISIIN eli DOLIKOKEFAALISIIN rotuihin. Normaali purenta on LEIKKAAVA, ts. alaleuan etuhampaiden etureuna koskettaa kevyesti yläleuan etuhampaiden kärjen sisäpintaa.

Virheelliset purennat: ala-, ylä-ja tasapurenta.

Ulkomuotoarvostelun erityisohje: koira saa ”hylkäävän”, mikäli sillä on selvä ala- tai yläpurenta (selvä yläpurenta tarkoittaa, että alahampaat koskettavat selvästi yläikeniin). Koiran palkintosijaa alentaa tasapurenta tai lievä yläpurenta.

Perinnöllisyys: purentaviat johtuvat todennäköisesti perinnöllisistä seikoista. Lievät purentaviat ovat POLYGEENISIA, ts. useat geenit vaikuttavat ominaisuuteen.

Purentavikojen systemaattinen vastustaminen rodussa tuskin tällä hetkellä on  tarpeellista; jos esiintyy pentueessa huomattavasti, tällaisia siitosyhdistelmiä on syytä välttää, samoin läheinen sukusiitos lisää purentavikojen ilmenemistä joissakin suvuissa. Toisinaan leukojen kasvunopeuden vaihtelusta johtuen lievät purentaviat voivat korjaantua pennun kasvaessa.

Piilokiveksisyys, kryptorkismi

Näyttelysääntöjen mukaan piilokiveksinen koira ei voi osallistua näyttelyyn.

Kivestarkastus voidaan tehdä urokselle rokotuksen yhteydessä 3 kk:n iässä, virallinen tarkastus 6 kk:n iästä alkaen. Koiranäyttelyssä kivestarkastuksen suorittaa ulkomuototuomari.

POLYGEENINEN, ts. usean geenin vaikutus. Joidenkin tutkijoiden mielestä väistyvä l. RESESSIIVISESTI periytyvä. Ilmeisesti suomenajokoiralla suhteellisen harvinainen muihin rotuihin verrattuna.

Vastustaminen: jos sukulinjassa esiintyy piilokiveksisyyttä, tulee sukusiitosta välttää.

Napatyrä

Osittain perinnöllinen. Polygeeninen, ts. useat geenit vaikuttavat ilmenemiseen.

Lähinnä VÄISTYVÄ eli RESESSIIVINEN PERIYTYMINEN = vian ilmenemiseksi pennun saatava ominaisuuteen vaikuttava perintötekijä / perintötekijät molemmilta vanhemmiltaan (vastakohta VALLITSEVA eli DOMINANTTI periytyminen, ts. vian ilmenemiseksi riittää, kun pentu saa ominaisuuteen vaikuttavat perintötekijät jommalta kummalta vanhemmalta). VAILLINAINEN PENETRANSSI, ts. geenien vaikutus tulee esiin vain tietyssä osassa pennuista.

Ei tällä hetkellä rotuongelma suomenajokoiralla.

Vastustaminen: jos pentuessa useampia napatyriä, tulee välttää yhdistelmän uusimista. Lievissä ja epävarmoissa tapauksissa tulisi välttää läheistä sukusiitosta.

Napatyrän poistoleikkaus olisi tehtävä riittävän varhain, esim. rokottamisen yhteydessä 3 kk:n iässä.

Kitalaki-, huulihalkio

Johtuu useimmiten ulkoisista tekijöistä sikiökaudella (bakteerimyrkyt, lääkkeet, virustaudit). Joissakin tapauksissa perinnöllinen taipumus tai emän ns. MATERNAALINEN VAIKUTUS. Perinnöllinen taipumus tutkimusten mukaan johtuu PERIMÄN YHDISTELMÄSTÄ, joka ei sellaisenaan siirry jälkeläisiin. Syytä välttää siitosyhdistelmiä, jotka ovat tuottaneet kitalakihalkioita.

Vastustaminen: narttua, joka on eri pentueissa toistuvasti tuottanut ko. epämuodostumia, ei pitäisi käyttää siitokseen.

Luomiviat

Sisäänpäin kääntynyt luomi = ENTROPIUM

Ulospäin kääntynyt luomi = EKTROPIUM

Sisäänpäin kääntynyt alaluomi aiheuttaa sarveiskalvon jatkuvaa ärsytystä -> krooniset silmätulehdukset.

Ulospäin kääntynyt alaluomi kerää helposti pölyä, likaa ym. luomentaskuun -> akuutit ja krooniset silmätulehdukset.

ERITYISESTI ALKUSYKSYLLÄ HEINÄN SIEMENET JA -RUUMENET AIHEUTTAVAT KIUSALLISIA TULEHDUKSIA AVOLUOMISEEN SILMÄÄN.

Periytymisen mekanismi POLYGEENINEN, ts. usean geenin vaikutus sekä INTERMEDIAANINEN, ts. ominaisuus on molemmilta vanhemmilta saatujen geenien YHTEISVAIKUTUKSEN TULOS (koiralla intermediaaninen periytyminen harvinaista). Ei ole rotuongelma suomenajokoiralla.

Vastustaminen: harkintaa siitosvalintaan.

Luomivikoja voidaan korjata tapauksesta riippuen kirurgisesti, joskin huomattavaa on se, että koira, JOLLE ON TEHTY EDELLÄ MAINITUN KALTAINEN ILMIASUUN VAIKUTTAVA LEIKKAUS TMS., El SAA OSALLISTUA NÄYTTELYYN.

Lonkkanivelen kasvuhäiriö l. dysplasia

Lisää tietoa löydät linkin artikkelista:Lonkkaniveldysplasia, kyynärniveldysplasia, polvivika

Perinnöllinen häiriö lonkkamaljakon ja reisiluun nivelnastan kehityksessä, jonka ilmenemiseen ja vian puhkeamiseen ulkoisilla tekijöillä tutkimusten mukaan on merkitystä.

Lonkkadysplasian merkityksestä rodunjalostuksessa eri roduissa käydään maailmanlaajuisesti jatkuvaa keskustelua. Huippuasiantuntijoidenkin käsitykset sen merkityksestä ja periytyvyysasteesta poikkeavat ajoittain toisistaan. SAJ on suoritettuun perusselvitykseen ja saatuihin tuloksiin perustuen päätynyt seuraavaan suositukseen:

1. Kaikki siitokseen käytettävät yksilöt tulee tutkia lonkkadysplasian varalta

2. Lonkkakuvatuille koirille lasketaan ns. lonkkaindeksi, joka ilmoitetaan vuosikirjassa ja tietokannassa koiran rekisterinumeron perässä merkinnällä LI. Lonkkaindeksi muodostuu koiran ja sen lähisukulaisten lonkkakuvaustuloksista ja rodun keskiarvoksi on määritelty lukuarvo 100. Koiran lonkkaindeksi on sitä parempi, mitä enemmän se ylittää lukuarvon 100 ja vastaavasti sitä huonompi, mitä enemmän se alittaa lukuarvon 100. Järjestön suosituksena on, että siitosyhdistelmän yhteenlaskettu lonkkaindeksi tulee olla vähintään 200.

3. Koiraa, joka on saanut lonkkakuvaustuloksen E, ei tule käyttää siitokseen.

Nykyisin vallalla käsitys, että lonkkadysplasian periytymisen mekanismi on POLYGEENINEN (ts. usean geenin vaikutus) ja että ympäristötekijöillä (kasvuolosuhteet, ruokinta ym.) on merkitystä varsinkin sairauden vaikeusasteen ilmenemiselle. Kuitenkin on pidettävä mielessä, että huonot lonkat eivät voi aiheutua pelkästään epäsuotuisista ympäristötekijöistä vaan taustalla ovat aina myös perintötekijät.

SAJ:n jalostusorganisaatio on päätynyt suosittelemaan siitokseen vain lonkkakuvattuja koiria. Tämä on ensiarvoisen tärkeää jo pennun hankkijan oikeusturvan kannalta, olkoonkin, että hän itse voi tehdä arvion kuvaustuloksen merkityksestä.

Kyynärnivelen dysplasia

Kyynärnivelen kasvuhäiriö, joka ilmenee eturaajan tai takaraajan ontumisena ja voi pitkälle kehittyneenä aiheuttaa pysyvän nivelrikon. On todettu satunnaisesti suomenajokoiralla, mutta asiantuntijoiden mukaan ei ole vakava haitta rodussa tällä hetkellä.

Polvinivelen anatomiset viat

Tutkijoiden mukaan periytyvät anatomiset heikkoudet polven nivelnastoissa ja telaurassa sekä nivelkulmissa ovat johtaneet polvinivelvaurioiden lisääntymiseen roduissa.

Suomenajokoiralla on viime aikana ollut todettavissa polven nivelsiteen vaurioiden lisääntymistä, joiden syynä ovat mahdollisesti juuri periytyvät anatomiset viat nivelissä. Perinnöllisyyden selvittäminen vaikeaa. Ensimmäiseksi on pyrittävä selvittämään polvinivelvammojen esiintyminen rodussa. Polven nivelsidevaurioilla on ilmeinen yhteys takaraajojen heikkoihin nivelkulmauksiin.

Hännän nikamavika

Hännän nikamavikaa pidetään RAPPEUTUMIS- eli DEGENERAATIO -ilmiönä, jossa hännän koukku muodostuu nikaman päiden pyöristyessä.

Arvostellaan ankarasti, koska häntävikoja pidetään osana selkärankavaurioita ja kontrolloimattomana ne voisivat vähitellen johtaa vian esiintymiseen muualla selkärangassa.

Periytyminen POLYGEENISTA, RESESSIIVISTÄ, jossa vaillinainen penetranssi.

Esiintymisaste l. ekspressiviteetti suomenajokoiralla lievä – kuitenkin joissakin sukulinjoissa jopa yleinen.

Vastustaminen: sukusiitoksen välttäminen niissä sukulinjoissa, joissa vikaa esiintyy.

Suomenajokoiran geenitutkimuksen edistyessä on sairauksien lisäksi toivon mukaan mahdollista vastustaa järjestelmällisesti myös perinnöllisiä vikoja kuten esim. hännän nikamavikoja ja purentavikoja.

Ataksia

Katso Hannes Lohen kirjoitus:  Geenitutkimus suomenajokoirien jalostuksessa.

Perinnölliset ihosairaudet

Lisää tietoa löydät linkin artikkelista:

Atopia eli atooppinen ihottuma

Ajoittain voimakkaasti kutiseva vähitellen paheneva ihottuma, jossa tyypillisiä ihon muutosalueita ovat päässä silmien ympärys, korvalehdet ja leuanalus ja rungossa kyljet, nivuset ja raajat.

Atopian oireita voidaan helpottaa lääkehoidolla, mutta pysyvää parannustulosta ei yleensä valitettavasti saavuteta. Alttius ts. taipumus taudin puhkeamiseen on ilmeisen selvästi perinnöllinen, mitä osoittaa se, että on tavattu pentueita, joissa yli puolet pennuista on sairastunut atopiaan. Nykykäsityksen mukaan atopiassa allergeenit l. yliherkkyyden aiheuttajat tulevat koiraan hengitysteiden kautta sekä suoraan ihon läpi. Maailman johtaviin eläinten ihotautispesialisteihin kuuluva amerikkalainen professori D.W. Scott tutki takavuosina Helsingin eläinlääketieteellisessä korkeakoulussa viittä iho-oireista suomenajokoiraa ja päätyi atopia taudinmääritykseen.

SAJ:n suorittamassa suomenajokoirien atopiatutkimuksessa todettiin yleisimmäksi allergeeniksi huonepöly ja pölypunkit, josta syystä koirat oireilevat ympäri vuoden.

Atopiadiagnoosia voidaan varmentaa verestä suoritettavalla yleistestillä sekä ihon sisäisillä testeillä, jolloin myös oireet aiheuttava allergeeni on usein mahdollista määrittää. Allergeenin määritykseen perustuvat siedätyshoidot antavat parhaan tuloksen, mutta ovat aikaa viepiä ja melko kalliitakin.

Atopian vastustaminen rodussa on vaikeaa, koska taudinmääritys edelleen viime kädessä perustuu kliinisiin oireisiin ja taudin kantajien seulomiseksi ei ole toistaiseksi menetelmää. Kuitenkin on ensiarvoisen tärkeää, että koiranomistaja epäillessään atooppista ihottumaa pyrkii selvittämään koiransa ihottuman laadun ja sen osoittautuessa atopiaksi ehdottomasti pidättäytyy käyttämästä koiraansa siitokseen.

Atopian aiheuttamia perintötekijöitä pyritään jatkossa paikallistamaan suomenajokoirien DNA-tutkimuksissa (katso Hannes Lohen kirjoitus: Geenitutkimus suomenajokoirien jalostuksessa).

Mustan karvatupen kasvuhäiriö eli follikulaaridysplasia

Lisää tietoa linkeissä:

Follikulaaridysplasia-ohje

Kysymyksiä ihotautipotilaalle lomake

Follikulaaridysplasialähete 2020

Tyypillisesti hieman vanhemmalla iällä (2 – 4v) ilmaantuva ihosairaus, jossa mustat karvat alkavat harventua esim. korvalehdissä, selässä, kyljillä. Oireet etenevät vähitellen ja voivat johtaa koiran lähes kaljuuntumiseen mustan karvoituksen alueella. Sairauteen ei yleensä liity kutinaa tai muita iho-oireita ja koira voi muuten hyvin. Joidenkin tietolähteiden mukaan follikkeli dysplasia on DOMINANTISTI ts. vallitsevasti periytyvä. Tällöin vastustaminen perustuu karvatupen kehityshäiriöistä kärsivien yksilöiden karsimiseen siitoksesta.

SAJ:n v. 1993 suorittamassa kyselytutkimuksessa erilaiset vaikeat ihottumat olivat suurin sairausryhmä, joka oli johtanut koiran lopettamiseen sen elämän jossain vaiheessa. Perinnöllisiä ihosairauksia rodussa kiistatta ilmenee ja niihin tulee suhtautua vakavuudella.

SAJ:llä on parhaillaan käynnissä kartoitustutkimus, jossa kerätään aineistoa rodussa esiintyvästä follikulaaridysplasiasta myöhemmin tehtäviä periytymisselvityksiä varten. Näiden valmistuttua tullaan jäsenistölle antamaan yksilöidymmät ohjeet sairauden vastustamiseksi.

Epäillessään follikulaaridysplasiaa koirassaan koiranomistaja voi kääntyä järjestön puoleen diagnoosin varmentamiseksi. Yksilöitä, joilla ihottuma osoittautuu mustan karvan karvatupen kasvuhäiriöksi, ei luonnollisesti tule käyttää siitokseen.

Follikulaaridysplasian perintötekijöitä pyritään selvittämään atopian tavoin suomenajokoirien DNA-tutkimuksissa(katso Hannes Lohen kirjoitus: Geenitutkimus suomenajokoirien jalostuksessa).

Lymfooma eli imusolmukesyöpä

Lymfooma eli imusolmukesyöpä puhkeaa ajokoirilla useimmiten 4-7 -vuotiaina ja johtaa taudin nopean etenemisen vuoksi koiran lopetukseen usein jo muutaman viikon sisällä taudin toteamisesta. Lymfooman puhkeamisen syytä ja sen ominaispiirteitä ajokoirissa ei tunneta mutta olisi tärkeää selvittää, onko sairaus perinnöllinen, jolta se kokemusperäisesti vaikuttaa. Tämä sairaus tuli selvästi esiin mm. suomenajokoirille takavuosina tehdyssä terveyskyselyssä. Sairauden ensimmäiset oireet ovat leuanalusimusolmukkeiden turpoaminen, seuraavassa vaiheessa myös lapojen edessä sekä reisien takaosassa olevien imusolmukkeiden turpoaminen. Syövän edetessä em. imusolmukkeet kasvavat hyvin nopeasti ja koiran yleiskunto romahtaa niin, että koira on ennen pitkää lopetettava.

Lymfooman vastustaminen: Geenitutkimus suomenajokoirien jalostuksessa.

Sydänviat

Suomenajokoiralla esiintyy ajoittain miltei poikkeuksetta lopettamiseen johtavaa sydänvikaa. Taudin oireet ja kulku ovat hyvin samanlaiset kuin sydänlihaksen rappeutumiseen johtavassa KARDIOMYOPATIASSA ja alttius jollakin muulla rodulla on todettu perinnölliseksi. Ajokoiran sydänvikojen periytyvyydestä antaa viitteitä myös se, että on tapauksia, joissa alenevassa polvessa on useita yksilöitä menehtynyt kuvatunlaiseen sydänsairauteen.

SAJ:llä on parhaillaan käynnissä suomenajokoirien sydäntautien tutkimusprojekti Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kanssa.

Sydänviat ovat osana edellä mainittua suomenajokoirien geenitutkimusta Geenitutkimus suomenajokoirien jalostuksessa

Ajohankauma l. rintapahka

Ajohankaumaa esiintyy kapea-, syvä- kölirintaisilla koirilla. Tällöin lumihangessa ajatettaessa iho rintalastan kohdalla ärtyy ja alueelle muodostuu karvaton ihopussi.

Voidaan korjata tietyllä tekniikalla ns. ihonsiirto-leikkauksella, joskin vaiva pyrkii uusimaan osassa tapauksista. Vastustaminen tiukemmassa syvän ja kölimäisen rinnan ulkomuotoarvostelussa.

Steriliteetti

Hedelmällisyydessä myös perinnölliset seikat mukana. Ankara suhtautuminen astutuskyvyttömiin uroksiin. Urosten spermatutkimukset siittiöiden elinvoimaisuuden testaamiseksi.

PENNUN LUOVUTUKSEN YHTEYDESSÄ

Kasvattajan luovuttaessa pentua uudelle omistajalle tulee

• pyrkiä toteamaan, että pennun purenta on virheetön ja että pennulla ei esiinny hännän nikamavikaa
• ilmoittaa omistajalle, jos pennulla on napatyrä ja antaa ohjeet vian korjaamiseksi
• valistaa pennunostajaa toimimaan SAJ:n antamien ohjeiden ja suositusten mukaisesti: lonkkakuvaus 15 kk:n iästä alkaen, ataksiatutkimus 3 kk:n iästä alkaen
• antaa uudelle omistajalle ohjeet pennun madottamisesta, rokottamisesta ja ruokinnasta

Lopuksi

• Yksilöt, joilla on vaikeita perinnöllisiä vikoja tai sairauksia, karsiutuvat luonnostaan pois jalostuksesta
• Suomenajokoira on perinnöllisten vikojen ja sairauksien kannalta kohtalaisen terve rotu moniin muihin rotuihin rinnastettaessa
• Tiettyjä perinnöllisiä heikkouksia kuitenkin kiistatta esiintyy ja tämä tulee jokaisen kasvattajan tiedostaa
• Perinnöllisten vikojen ja sairauksien peittely ja vähättely vie pohjan omasta kasvatustyöstä ja vahingoittaa koko rodun terveyttä
• Jatkuva perinnöllisten vikojen ja sairauksien seuranta on välttämätöntä osana rodunjalostusta
• SAJ on käynnistänyt geeniteknologiaan perustuvan suomenajokoirien perinnöllisten sairauksien tutkimuksen. Tähän tulee jokaisen kasvattajan, koiranomistajan ja varsinkin järjestön jalostusorganisaation osallistua mahdollisuuksiensa mukaan.

SAJ, jalostustoimikunta, perinnöllisyys- ja terveysjaos / Esko Suhonen