Jalostustarkastus 2019

Jalostustarkastus
LUUMÄKI 10.8.2019

Jalostustarkastus järjestettiin Luumäellä 10.8. Tarkastuksesta on tarkoitus saada vuosittain järjestettävä perinne, jossa arvioinnin pääryhmänä on urosten 5-vuotisikäluokka. Näin saadaan käytyä systemaattisesti läpi suomenajokoirapopulaatiota ja kerättyä samalla tietoa rodusta. Ensimmäiseen jalostustarkastukseen osallistui 14 suomenajokoiraurosta.

Tilaisuus järjestettiin Kettukoirapäivien yhteydessä avoimena tilaisuutena. Niinpä paikalla oli muutaman kymmenen hengen kokoinen yleisö, jotka seurasi rakenteen arviointia mielenkiinnolla. Arviointi kesti noin 20 minuuttia per koira, joten siinä pääsi hyvin tutkailemaan koirien käytöstä ja arvioinnin etenemistä.
Pääryhmä koiria oli kutsuttu jalostustarkastukseen paikalle jo hyvissä ajoin keväällä ja omistajilta oli odotettu ilmoitus ovatko tulossa koirineen tilaisuuteen. Valitettavasti viimeisillä viikoilla ennen tarkastusta tuli useampia poisjääntejä.  Viimeinen poisjäänti tuli tarkastuspäivänä.
Tarkastettavat koirat julkaistiin vasta tarkastuspäivänä, sillä haluttiin välttyä turhilta spekuloinneilta miksi jokin koira jäi lopulta pois. Joukossa oli täysin ymmärrettäviä poisjääntejä, kuten esimerkiksi omistajan terveyteen liittyvät asiat.

Käyttäytymistä, terveyttä ja geenejä

Ennen rakenteen arviointia testattiin pienimuotoisesti koiran käyttäytymistä luoksepäästävyyden osalta. Koiranohjaajia oli ohjeistettu toimimaan samalla tavalla rakennearviointiin saapuessa. He astelivat heille osoitettuun paikkaan ja istuivat tuolille pitäen koiran hihnan päästä kiinni. Paikalle istuttuaaan he olivat mahdollisimman neutraaleja. Luoksepäästävyyden testaava arvioija seisoi ensin muutaman metrin päästä koirasta ja odotti hetken, lähteekö koira ottamaan itse kontaktia arvioijaan lähestymällä tätä, onko koira ns. neutraali vai hakeutuuko koira kauemmas arvioijasta. Suurin osa koirista lähti ottamaan arvioijaan oma-aloitteisesti kontaktia ja muutama koira oli tilanteessa neutraali.

Tämän jälkeen arvostelija lähestyi koiraa, jotta varsinainen ensikontakti oli mahdollista. Ensikontaktia arvioitaessa reagointivaihtoehtoja on useita, mutta arvioitava koirat edustivat pääpiirteissään käyttäytymiseltään välinpitämätöntä tai rennon ystävällistä käyttäytymismallia.

Koirien käsiteltävyys arvioitiin kahteen kertaan. Ensimmäisen arvioinnin antoivat rakenteen arvioivat ulkomuototuomarit ulkona ja se suoritettiin rakennearvioinnin yhteydessä. Toisen arvioinnin antoi eläinlääkäri Suvi Kapiainen. Se suoritettiin sisätiloissa eläinlääkärintarkastuksen yhteydessä.

Koirille suoritettiin hyvin kokonaisvaltainen eläinlääkärintarkastus. Virallisten polvi- ja sydänkuuntelutarkastusten lisäksi Suvi tutki koirat tarkasti kirsusta hännänpäähän tarkastaen muun muassa mahdolliset hammaspuutokset. Eläinlääkärin luona koirista otettiin verinäyte koirien geenipankkiin sekä poskisolunäyte MyDogDNA-geenitestiä varten.

Geenitestillä selvitettiin kantaako jokin koira mahdollisesti jotakin sairauksille altistavaa geenivirhettä (esim. ataksia) ja selvitettiin koiran perinnöllistä monimuotoisuutta. Perinnöllinen monimuotoisuus ilmaistaan prosenttilukuna, joka kuvaa koiran geenien heterotsygotia-astetta. Mitä suurempi luku on, sitä parempi. Suomenajokoiran perinnöllisen monimuotoisuuden mediaani-arvo on 34,2 %. Se tarkoittaa, että 34,2 % geeneistä on perimältään heterotsygootteja eli koira on saanut erilaisen geenimuodon kummaltakin vanhemmaltaan.

Osa jalostustarkastetuista koirista kantoi Tekijä VII puutos-geeniä. Tämä geeni aiheuttaa homotsygoottina eli molemmilta vanhemmilta saatuna, lievää ja yleensä melko vähäoireista verenvuotosairautta. Tyypillisesti lisääntynyttä verenvuotoa havaitaan lähinnä kirurgisten toimenpiteiden ja vakavien tapaturmien yhteydessä. Geeniä kantaa lähes 25 % kaikista testatuista koirista useissa roduissa. Tekijä VII:n puutos on usealla eri koirarodulla tavattu perinnöllinen, yleensä melko lieväoireinen verenvuotosairaus.

Perinnöllinen monimuotoisuus

Geenitestin kautta selvitettävän heterotsygotia-asteen lisäksi koirien perimän monimuotoisuutta tarkasteltiin sukutaulutiedon kautta. Koirien pöytäkirjoissa näkyy sukusiitosaste ja sukukatokerroin kahdeksan sukupolven mukaan. Sukusiitosasteen eli sukusiitosprosentin tulisi olla mahdollisimman alhainen.

Sukukatokerroin on monelle harvinaisempi termi. se kuvaa sukusiitosta hieman erilailla kuin sukusiitosprosentti. Sukusiitosprosentissa ei näy erisukuisten vanhempien sukusiitos, mutta sukukatokertoimessa vain toiselta puolelta tuleva sukusiitos laskee heti sukukatokerrointa. Suurin mahdollinen sukukatokerroin on 1, mikä tarkoittaa sitä, että kaikki mahdollinen geeniaines on tallella. Luvun alentumien kertoo menetetystä perimänvaihtelun määrästä. Sukukatokertoimen tulee siis olla mahdollisimman korkea.

Järjestön suositus on, että yhdistelmästä syntyvän pennun sukukatokerroin on 0,55 tai yli. Jos koiran sukukatokerroin on 0,55, sukutaulussa on 281 eri esivanhempaisyksilöä tunnetusta 510:sta koiran suvussa esiintyvästä yksilöstä.

Rakenteen arviointiTekijä VII:n puutos on usealla eri koirarodulla tavattu perinnöllinen, yleensä melko lieväoireinen verenvuotosairaus.

Rakenteen arvioinnin yhteydessä koirilta mitattiin rotumääritelmän mukaisia tärkeitä yksityiskohtia, kuten korkeutta sekä rungon ja kallon mittasuhteita. Koirat myös punnittiin ja niiden lihavuuskunto ja lihaksikkuus arviointiin. Nämä pääasiassa, jotta koiran punnitustulos osataan suhteuttaa oikein. Usein koiran koosta puhuttaessa keskitytään korkeuteen, vaikka rungon mittasuhteiden ja raskauden kautta tulevalla painolla suhteessa korkeuteen ja rungon mittasuhteisiin, on olennainen merkitys koiran kestävyyteen.

Rakenteen arvioinnissa koiria verrattiin kohta kohdalta rotumääritelmään. Jalostustarkastuksen pöytäkirjassa on ensin ote arvosteltavan kohdan rotumääritelmästä ja sen jälkeen ilmoitetaan, miten arvosteltava kohta vastaa rotumääritelmää. Mikäli kohdassa ei ole huomautettavaa, laitetaan merkintä OIKEA. Mikäli arvosteltava kohta ei ole täysin rotumääritelmän mukainen, laitetaan kohtaan asiaa kuvaava merkintä. Ohessa julkaistaan tiivistelmät jalostustarkastuspöytäkirjoista. Tarkemmat koirakohtaiset pöytäkirjat löytyvät järjestön kotisivuilta.

Rakenteen arvioinnin suorittivat pitkän linjan ulkomuototuomarit Arvo Rajala, Matti Palojärvi, Hannu talvi sekä Jari Fors. Arviointi tapahtui tuomaripareittain. Koirat oli jaettu kahteen ryhmään tuomariparien kesken niin, että mahdolliset arviointijääviydet oli otettu huomioon.