Suomenajokoiran ajotaito ja sen kehittyminen

Suomenajokoiran ajotaitoa on kehitetty, vaalittu ja testattu jo reilusti yli sata vuotta. Ensimmäinen ajokoe järjestettiin v. 1893 Janakkalan Turengissa. Alun jälkeen ajokokeiden määrä on kasvanut huimasti, mutta niin on lisääntynyt suomenajokoirien määräkin. Eniten järjestettiin maassamme jäniksenajokokeita v. 1991. Silloin järjestettiin 698 ajokoetta, joissa kirjattiin koirakohtaisia koekäyntejä peräti 6670. Sen jälkeen määrä on vähentynyt, mutta niin ovat vähentyneet rekisteröinnitkin. Ajokoekäynnit ovat alkaneet kasvaa uudelleen vuoden 2002 jälkeen, kun Suomessa tehtiin ajokoesääntöuudistus. Vuonna 2005 aikakirjoihin merkittiin 559 ajokoetta ja niissä 4289 koirakohtaista koekäyntiä.

Suomessa ketunajokokeet tulivat viralliseksi koemuodoksi v. 1979. Niitä järjestetään vähemmän kuin jäniksenajokokeita. Eniten ketunajokoekäyntejä oli v. 2001. Silloin niitä oli 393. Vuonna 2005 järjestettiin 60 ketunajokoetta ja niissä kirjattiin 375 koirakohtaista koekäyntiä.

Jäniksenajokokeet (AJOK) ja ketunajokokeet (KEAJ) voidaan järjestää joko yksipäiväisenä tai kaksiviikkoisena. Kokeissa testataan ajokoiran haku- ja ajotaito sekä myös muita ominaisuuksia eli haukku ja metsästysinto sekä kielteiset ominaisuudet haku- ja ajolöysyys. Ajokokeissa kerätty tieto tallennetaan Suomen Ajokoirajärjestön ja Suomen Kennelliiton tiedostoihin, joita kasvattajat voivat helposti hyödyntää suunnitellessaan siitosyhdistelmiä.

Monien mielestä suomenajokoirien hyvät metsästysominaisuudet ovat säilyneet ajokoejärjestelmien ansiosta, vaikka vain pieni osa suomenajokoiristamme käy ajokokeissa. Suomenajokoiria käy ajokokeissa alle 10 prosenttia rodun kokonaiskoiramäärästä. Siitä voisi päätellä, että suuri osa suomenajokoirien omistajista on pelkästään jäniksen- tai ketunmetsästäjiä.

Suomessa ajokoira saa osallistua ajokokeeseen ilman näyttelytulosta, kunnes se ajaa ykköspalkinnon. Sitten ajokoeura voi jatkua vasta sen jälkeen, kun ajokoira on käynyt näyttelyssä ja saanut jonkin laatuarvostelupalkinnon. Käyttövalionarvon koira saa, kun se on ajanut kahden eri koekauden aikana vähintään neljä ykköspalkintoa, joista vähintään kaksi pitää olla ajettuna paljaan maan ja yksi myös lumikeliltä. Kahden viikon kokeesta hyväksytään yksi AJOK-1 palkinto. Suomen Kennelliitto myöntää ajokoiralle käyttövalionarvon, jos sillä ajokoeykköspalkintojen lisäksi näyttelystä vähintään laatumaininta "hyvä". Vuonna 2010 suomenajokoiria rekisteröitiin 1779. Samana vuonna näyttelykäyntejä kirjattiin 2194.

Suomenajokoirat osasivat ajaa hyvin jänistä jo yli sata vuotta sitten. Ajotaito on säilynyt ja ehkä parantunutkin nykypäivän suomenajokoirilla. Varsinkin suomenajokoiriemme niin sanottu estetyöskentely eli esimerkiksi ajaminen teillä, kynnöspelloilla, metsäojilla ja muilla vaikeilla paikoilla on parantunut huomattavasti. Suomenajokoiran ajotaidon hyvä kehitys johtuu varmasti osaksi siitä, että se on oppinut ajamaan paremmin vaikeissa paikoissa, koska niitä on paljon enemmän nyt kuin ennen.

Suomenajokoira ei ole enää pelkästään jänis- tai kettukoira, nykyään monet käyttävät sitä myös ilveksen, supin ja jopa minkin metsästyksessä.

Retkitukku Laboklin

Suomen Ajokoirajärjestö | Uusikatu 57 - 59 | 90120 OULU | Puh. 044 311 0330 | Sähköposti

Webdesign © IT-Parkki